torstai, 14. syyskuu 2023

Komissio selvittää yleistyneen suden aiheuttamia ongelmia

Ylen julkaisemassa uutisessa “Komissio selvittää yleistyneen suden aiheuttamia ongelmia EU:ssa” (4.9.2023) kerrotaan, kuinka sudet ovat levinneet ympäri Eurooppaa ja aiheuttanut monenlaisia ongelmia. EU-komissio osoittaa olevansa huolissaan susien aiheuttamista vahingoista, jotka on nähty joka puolella unionia. Yleistyneiden susien aiheuttamien ongelmien takia komissio on aloittanut kyselyn susikannasta ja sen vaikutuksista.

Susien hyökkäykset karjaa kohtaan on aiheuttanut konflikteja viljelijöiden ja metsästäjien välillä. Komissio toteaa tämän johtuneen siitä, että kyseisten hyökkäyksien ehkäisytoimia ei ole toteutettu laajasti. Tämän takia komissio aikoo mahdollisesti tehdä ehdotuksen susien suojeluaseman muuttamisesta. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyen mielestä susilaumojen yleistymisestä Euroopan alueilla on tullut oikea vaara karjalle ja mahdollisesti lähitulevaisuudessa myös ihmisille. Siispä hän kehottaa paikallisia ja viranomaisia ryhtymään kunnollisiin suojelutoimiin, jotta tilanne saadaan rauhoitettua.

Mielestäni EU-komissiolla on hyvä syy olla huolissaan susilaumojen aiheuttamista ongelmista. Susia on aikoinaan metsästetty lähes sukupuuttoon ympäri Eurooppaa, mutta nykyään ne ovat suojeltu kanta. Susien suojelu on ollut hyvä päätös, mutta väistämättä niiden lukumäärä on kasvanut tietyillä alueilla ja se on aiheuttanut ongelmia. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessakin susien määrä on kasvanut jopa seitsemän prosenttia. Alkuvuoden arvion mukaan susien määräksi on oin 310 yksilöä. Komission ehdotus susien suojeluaseman muuttamisesta voisi olla hyväkin ratkaisu tässä vaiheessa. Susilaumojen rauhoittamiseen tullaan tarvitsemaan viranomaisten sekä paikallisten apuja. Komissio selvittää yleistyneen suden aiheuttamia ongelmia EU:ssa | Yle Uutiset

torstai, 14. syyskuu 2023

Tukirahasto Ukrainalle

Otan kirjoituksessani kantaa Yle Uutisten artikkeliin “Analyysi: EU valmistelee Ukrainalle uutta mittavaa tukirahastoa, jonka kustannuksiin Suomenkin on syytä varautua”. Uutinen perustuu kokonaisuudessaan siihen, että Venäjän hyökkäyssodan myötä Ukraina on tarvinnut kuluneen puolentoista vuoden aikana merkittävää taloudellista, aseellista sekä sotilaallista apua ja tulee tarvitsemaan sitä merkittävästi myös tulevina vuosina.

Uutisen mukaan Euroopan Unioni kaavailee kahdenkymmenen miljardin tukirahastoa Ukrainalle. Ukraina-rahasto kattaisi Ukrainan tarpeet (mm. aseavun ja uusien sotilaiden kouluttamisen) vuoteen 2027 asti, koska Venäjän aloittamalle hyökkäyssodalle ei näy loppua. Rahaston hyväksyminen on kuitenkin hyvin epävarmaa. Tukirahasto tarkoittaisi käytännössä sitä, että EU:hun luotaisiin erillinen rahasto, ja tällä korvattaisiin EU:n jäsenmaiden Ukrainalle antamia lahjoituksia sekä tuettaisiin ukrainalaisten sotilaiden koulutusta.

Mielestäni rahaston budjetti kuulostaa hieman epärealistiselta vallitsevan inflaation takia. EU:n jäsenmaat saisivat todellakin miettiä ja suunnitella tarkkaan, mistä varat Ukrainan tukemiseksi nipistetään, koska viisi miljardia vuodessa on niin iso määrä rahaa. Toisaalta EU:ssa on kuitenkin 27 jäsenmaata, joten summa jakautuu näiden maiden kesken.

Unkari on kuitenkin ilmaissut, että olisi jarruttelemassa jo luvattujen varojen maksamisen suhteen. Unkarin ja Ukrainan välit ovat viileähköt unkarilaisen OTP-pankin aseman takia. Pankki on listattu Venäjän hyökkäyssotaa tukevaksi yritykseksi. Ajattelen, että kaikki, (yksilöt, yhteisöt ja yritykset mukaan lukien) jotka tukevat Venäjän aggressiota Ukrainaa kohtaan millään tavalla, asettavat itsensä hyvin huonoon valoon.

Aseavun antaminen on keskiössä Ukrainan puolustautumisen kannalta. Ukraina-rahasto moninkertaistaisikin EU:n osuuden Ukrainan aseavusta, mutta asetuotannon lisääminen ei käy käden käänteessä. EU:n teollisuuskomissaari on tästä syystä patistellut aseiden valmistajia ja jäsenmaita sitoutumaan tuotannon lisäämiseen pitkällä aikavälillä.

https://yle.fi/a/74-20047689

torstai, 14. syyskuu 2023

Komissio selvittää yleistyneen suden aiheuttamia ongelmia EU:ssa

Uutisessa “yleistyneen suden ongelma” kerrotaan, että sudet ovat levinneet Suomen lisäksi muualle Eurooppaan. EU-komissiot ovat ilmoittaneet että, heillä on huolia susien aiheuttamista vahingoista eri puolilla unionia. Komissio ilmoittaa, että alueet, joille sudet on palautettu ovat olleet ongelmien alueet. Konflikti herättää kysymyksiä siitä, että miksi sudet ovat ylipäätään palautettu kyseisille alueille. Alueilla on paljo karjankasvatusta sekä metsästystä, jota sudet ovat häirinneet. Susien hyökkäyksiä ei ole ehkäisty laajasti, jolloin karjankasvattajat ovat kokeneet menetyksiä.

Metsästäjät ovat takavuosina ympäri Eurooppaa ampuneet sudet melkein sukupuuttoon, jonka seurauksena EU päätti, että susia tulisi suojella. Susi on tänä päivänä tiukasti suojeltu laji EU:n luontodirektiivin perusteella. Nykyisin säännöin suden ja muiden suurpetojen tiukasta suojelusta voidaan poiketa esimerkiksi karjankasvatukseen kohdistuvien merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi.

Mielestäni EU:n tulisi ensin harkita tarkkaan susien hoito sekä vartiointi ennen kuin sudet päästetään luontoon. Susia koskevista asioista pitäisi keskustella alueella asuvien ja liikkuvien ihmisten kanssa, ennen kun sudet palautetaan takaisin karja- sekä metsästys herkille alueille. Sillä petoeläimet saattavat myös eläinten lisäksi vaarantaa metsissä liikkuvien ihmisten hengen.

Luonnonvarakeskus on ilmoittanut susien määrän kasvaneen noin seitsemän prosenttia vuoden aikana. Susien määräksi arvioitiin 310 yksilöä. Vaikka susi populaatio on vielä pieni, uskotaan sen kasvavan.

https://yle.fi/a/74-20048482

torstai, 14. syyskuu 2023

EU suunnittelee mittavaa tukirahastoa Ukrainalle

Euroopan Unioni (EU) suunnittelee mittavaa tukirahastoa Ukrainalle, mikä kattaisi Ukrainan tarpeet vuoteen 2027 asti. Kyseessä olisi 20 miljardin euron kokonaisuus, jonka avulla EU-maat tukisivat Ukrainaa neljän vuoden aikana Venäjän puolitoista vuotta kestäneen ”sotilasoperaation” jatkuessa. Rahaston tarkoituksena olisi korvata jäsenmaiden antamia lahjoituksia ja sotilaiden koulutusta EU-maiden siimeksessä.

Mielestäni tämä rahasto olisi merkittävä edistysaskel EU:lle ja tärkeä osa pitkän aikavälin turvallisuuslupauksia Ukrainalle. Tosin, samalla mietin, että tuleeko meille tavallisille kansalaisille minkäänlaisia mätkyjä maksettavaksi? Tuleeko meidän tehdä mitään asian eteen? Suomen laskennallinen osuus uudesta Ukraina-rahastosta on noin 400 miljoonaa euroa valtion kassasta. Tämä on huomattavan suuri summa ottaen huomioon sen, että Suomi on jo ennestäänkin osoittanut tukeaan Ukrainaa kohtaan, hävittäjälahjoitukset, tankit ja muut sodankäynnin tarpeet mukaan lukien.

Koen summasta huolimatta, että EU:n suunnitelma perustaa erillinen rahasto Ukrainan tukemiseksi olisi Ukrainalle elintärkeä. Se näyttäisi EU:n sitoutumista rauhan ja vakauden edistämiseen Euroopassa, siihen samaan lupaukseen mitä EU lupaa jäsenmailleen edistää. Tämä voi sitten lisätä EU-maiden vapaaehtoista halukkuutta lähettää puolustustarvikkeita Ukrainaan, mikä myös olisi ratkaisevaa Ukrainan jatkuvan selviytymisen kannalta.

Ylipäätään, Ukrainan tarpeet tässä kinkkisessä tilanteessa ovat suuret, joten sen tukeminen EU:n mittavalla rahastolla olisi hyvin tarpeellinen. Ukrainan puolesta taistelevat ovat rohkeasti kamppailleet maan itsenäisyyden puolesta, ja sen asuttavat kansalaiset ansaitsevat paremman tulevaisuuden. Huolettaa vain, että tuleeko rahaston tuoma apu ajoissa paikalle. Yle Uutiset 31.8.2023 (https://yle.fi/a/74-20047689)

torstai, 14. syyskuu 2023

Suomi esitti EU:lle strategiaa mielenterveysasioihin

Kosma Röngän artikkeli, EU tarttuu mielenterveyteen miljardiohjelmalla – virkamies: Suomi sai mukaan kansallisesti tärkeät tavoitteet, käsittelee Euroopan unionin päätöksiä kansalaisten mielenterveyden parantamiseksi.

Vuonna 2019 Suomi esitti EU:lle strategiaa mielenterveys asioihin, mutta se ei saanut toimintaa aikaan, mielenterveysasioita edistävän Mieli ry:n strategiajohtaja Meri Larivaara uskoo, että koronapandemia sai EU:n näkemyksen mielenterveydestä muuttumaan siten, että se nyt aikoo ottaa asian käsittelyyn.

EU-maista Suomi on ollut hyvin aloitteellinen, sillä vuonna 2020 Suomessa julkaistiin mielenterveysstrategia ja Suomen tavoitteet ovat tärkeitä EU:n komission aloitteessa, ja EU on aloittanut toiminnat 1.23 miljardilla eurolla, jolla rahoitetaan 20 toimenpidettä sisältävä suunnitelma.

Mielenterveys on mielestäni erittäin tärkeää yhteiskunnan, valtion ja kansalaisten toimivuuden kannalta. Mielenterveysongelmat johtavat valtionlisäkuluihin ja ongelmien ennaltaehkäisyn ja hoidon tehokkuutta pitää parantaa. Olen myös ylpeä kotimaastani, että se vaikutti Euroopan unioniin ja sai sen aloittamaan toimenpiteet mielenterveyden parantamiseksi koko Euroopassa. Mielenterveys on elintärkeä tekijä yhteiskunnan ja sen kansalaisten hyvinvoinnille, joten niiden hoitaminen ovat tärkeitä. Suomen sitoutuminen ja vaikuttaminen EU:ssa ovat esimerkki siitä, miten yhteiskunta voi aktiivisesti edistää mielenterveyttä. Olemme ottaneet merkittävän askeleen kohti parempaa tulevaisuutta koko Euroopassa.

EU tarttuu mielenterveyteen miljardiohjelmalla – virkamies: Suomi sai mukaan kansallisesti tärkeät tavoitteet (yle.fi)